Mitoitusvesimäärätaulukko

on torstai 24. helmikuuta 2011

Lukijoiden pyynnöstä laitan valokuvat tekemästäni taulukosta, jolla siis voidaan näppärästi laskea tontilta tulevien vesien määrä. Sitä en osaa sanoa, pystyisikö tämän excel-tiedostona jakamaan jonnekin. Mutta ottakaa varauksella, jos taulukossa on jotakin virheitä. Toivottavasti ei ole :) niin ja kehittämisehdotuksia otan kyllä vastaan miellelläni.



Q = u * A * i

on sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Q = Virtaama ( l/s)
u = Valumakerroin
A = Pinta-ala (ha)
i = Sateen rankkuus (l/s x ha)

Veden määrän laskeminen tontilta tuntuu ainakin aluksi yksinkertaiselta toimenpiteeltä ja kaavakaan ei näytä vaikealta. Ensiksi jaotellaan tontti osiin (nurmikkoon, kattoon, kiveykseen jne.) Sitten lasketaan kaikilta eri pinnoilta tulevat vesimäärät ja lopuksi ynnätään ne yhdeksi luvuksi. Joo o, helppo nakki mutta...

Selailin opusta Hulevedet rakennetussa viherympäristössä, jonka sivulla 134 on listaus eripintojen valumakertoimista. Taulukossa on hienosti lueteltu eri pinnat ja niiden kertoimet. Heräsin miettimään, että mitäs, jos tontilla on nurmikiveä, kenttäkiveystä tai vaikkapa valettua turva-alustaa? Eli mitä kertoimia käytetään pinnotteissa, joita ei listasta löydy. Toiseksi listassa oli pinnan laaduiksi lueteltu mm. puistomainen piha? Miten määritellään millainen on puistomainen piha? Voidaanko tällä kertoimella laskea koko pihan sademäärä plus katolta tulevat vedet. Voi olla ettei tämä laskentamenetelmä ole aivan tarkka. Onneksi listaus on kuitenkin suhteellisen kattava ja suuria alueita käsiteltäessä ei tarvitse joka tontin vesimäärää laskea erikseen vaan voidaan käyttää alueellisia valumakertoimia, joita on määritelty mm. kerrostalokortteleille, rivitaloalueille sekä urheilu- ja leikkikentille. Näppärää muunmuassa kaavoitustasolla.

Onkohan olemassa missään lukuja tai taulukkoja, joissa esitetään kuinka paljon keskiverto OKT-tontilta tulee vesiä. Itse ainakin haluaisin vertailla johonkin taulukkoon nähden kuinka paljon vettä vaikka oman kotitalon tontilta tulee. Tällä hetkellä ei ole mitään käsitystä mikä luku on paljon ja mikä on vähän. Olisi hienoa näyttää esimerkiksi asiakkaalle havainnollistavalla pylväsdiagrammilla kuinka paljon vettä hänen tonttinsa tuottaa verraten johonkin keskiarvoon. Tämän lisäksi voisi kuvata myös ennen ja jälkeen -tilanteen. Siinä esitetään ennen-palkissa tontilta tulevan vesimäärän ilman tehtyjä parannuksia. Jälkeen palkista huomaisi sitten tavallinenkin kadun tallaaja eron mitä parannuksilla on saatu aikaan. Monikaan ei jaksa katsella vain taulukon numeroviidakkoa.

Severi Anttosen pitämän esityksen ja edellä mainitsemani opuksen pohjalta tein Excel-ohjelmalla taulukon, jolla voidaan laskea vesimäärät pinnoilta. Ajattelin, että se nopeuttaisi ryhmämme työtä valitsemamme kohteen hulevesimäärien laskemisessa. Ei tarvitse syöttää kuin pinta-alat ja sateenrankkuuskerroin niin VOLA!

Google SketchUp 8 - oppitunti nro. 2

Perjantaina opettelimme maastomallinnuksen alkeita. Mallinnuksessa tehtiin omakotitalon tontille muutaman altaan sadepuutarha. Katjan näyttäessä valmista mallia oli hienoa huomata että mallinukseen voi lisätä paikallaan pysyviä tekstejä, ns. Call Outteja, joilla voi kertoa mitä kuvassa on.

Ohjelman hidastelusta huolimatta tuntui, että SketchUp osoittautui taas nopeaksi ja helpoksi ohjelmaksi maaston muotojen esittämiseen. Itselleni tulimieleen noiden kuoppien teosta Sims-peli, jossa voi tehdä samalla tavalla lampia hahmonsa omistamalle tontille venyttämällä maata alaspäin. Simppeliä siis. Huoh, keksimpä välillä jotain kritisoitavaa... No, jälleen kerran olisi ollut omalta kannalta parasta, jos olisi pystynyt tekeen opettajan mukana perässä seuraten kyseistä mallinnusta. Täytyis varata kalenterista sellainen "sketsipäivä" kun kävis Katjan tekemät hyvät ohjeet läpi samalla leikkien ohjelmalla, jotta sen käyttämiseen tulisi paljon enemmän varmuutta. Hiihtolomalla maybe.

Mitenköhän muuten näissä maastomalleissa laajempien alueiden mallinnus, esimerkiksi viiden hehtaarin tai suurempi alueita, joissa on nyppylää ja kumpua. Kuinka hyvin sketch tai oma VAIOn kone jaksaa pyörittää suuria alueita? Jos jollakulla on kokemusta niin kommentoikaa. Ainakin vektorissa tuntuu, että mitä suurempaa tekee, sitä hitaammaksi kone alkaa käymään ja sitä kiihtyneemmäksi itse suunnittelija.

Ihana talvi

on perjantai 18. helmikuuta 2011
Näin kirpakkaan ja runsaslumisen talven kunniaksi laitan tähän väliin kevennykseksi Heli Laaksosen piristävää tekstiä talven ihanuudesta. Lumi aiheuttaa hulevesien lisäksi jotain muutakin ;) ainakin itse, lähes-tamperelaisena, sain makoisat naurut. Pyydän anteeksi tekstin ronskia kielenkäyttöä. Siis, anteeksi. Ja miten tämä hulevesiin liittyy, ainakin itselleni se toi heti hulevedet mieleen. Taitaa olla liian hyvä mielikuvitus...


Heli Laaksonen :  Ihana talvi

Tammikuu 1. klo 17.00

Lunt satta! Lumi o sit kaunist!

Luanto tule kaunim valkkoseks ja miäli piristy,

ku ei ol enä nimpal pimmiä.

Mää tei itellen kuuma rommitoti

ja mää istusin ikkuna äären kattoma hiutaleitte leijumist maaha.

Tosi kaunist.



Tammikuu 2.

Mää heräsi ja kattosi akkunast pihal.

Koko maisemam peitti uus puhtavalkone lumi.

Hiano näky! Jokasel puul ja penssal o valkone kaapu.

Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisest.

Mää kolasi sekä piha et jalkakäytävä.

Myähemmi päiväl tielaitoksse aura auras tiä ja tyäns lume piha ette.

Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti.

Määki vilkuti hänel ja kolasi piha erusta taas auki.



Tammikuu 3.

Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o parikytä astet.

Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost.

Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyä valmiks, tuli aura-auto.

Lumi ol täl kertta ruskian harmaat.



Tammikuu 4.

Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane

taas kiristys.

Kaatusin perssellen postilaatikom eress.

22 eurom poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki.

Sääennustus lupas lissä lunt.



Tammikuu 5.

Viäläki nii kauhja kylm. Pittää osta maasturi, et mää päässe töihi.

Auto liukus päi kairet ja oikkia etukulma meni aika pahaste kassa.

Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Auto o iha sualas ja kuras.

Tiaros ol lumitöit tänäpä. Se perkele aura ajo ohitte kaks kertta.



Tammikuu 6.

26 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt.

Pihal ei ol yhtäm puuta tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu.

Sähkö oliva poikki melkke koko yä. Mää yriti pittä talo lämpimänä

kynttilöil ja pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja oli

poltta koko talo.

Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise aste

palovammoi kässi ja silmäripse ja kulmakarva palova.

Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja hajos lunastuskuntto.



Tammikuu 7.

Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja.

Kaik perkele vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postilaatikol.

Jos mää saa kässi sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto,

niin mää revi silt syräme rinnast! Se o ain varma kulman taka

kytikses ja orotta, ku mää saa piha puhtaks!

Sähkö ova viälki poikki. Vesijohro jäätys ja näyttäsis silt, ettei

katto kestä tol lume paino.



Tammikuu 8.

Saatana, 12 perkelee sentti uutta vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu

jäät, ja herra yksinäs tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tuli.

Mää yriti ossu aura-auton kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko.

Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et must on tulos lumisokkia.

Mää em pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko montte

viikko.

Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks.

Perkele, mää muuta Espanja, tai ainaki Tampereell.

Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi ja koko talv.

Veden kiertokulku ei mene aivan putkeen

Tommi Heinonen esitti mielenkiintoisen näkökulman heti viime perjantain tunnin alussa näyttämällä piirroskuvan veden luonnollisesta kiertokulusta ja heitti loistavan pohtimisen arvoisen seikan: Näkeekö joku putkia kyseisessä kuvassa?

Kuva: Wikipedia

Itselläni ainakin syttyi lamppu pään päällä. Eihän siellä luonnollisessa kiertokulussa tosiaan ole minkään sortin putkea. Miksi siis ajatellaan heti viemäröintiä, imeytyskaivoja ja salaojaputkia jos luonnollinen kiertokulku on toiminut monta miljoonaa vuotta ilman niitä. Pilaako ihminen nyt massiivisilla betonikaupunkipesillään luonnollisen vedenkiertokulun? Ei ihme, että putket ja viemärit tulevat mieleen kun kaupunkien asfalteilla lainehtii rankkasateilla jopa puolimetriä syviä lätäköitä. Tätä sopii miettiä.

Tommin mielipide hulevesien hoitamisesta mahdollisimman luonnollisin keinoin on mielestäni hyvä ajatus. Tarkasteltaisiin maaston muotoja ja mahdollisia kuvia historiasta, joista voi löytyä esim. kuivuneita uomia mitkä olisivat ihanteellisia paikkoja hulevesien himmaamiselle ja imeyttämiselle. VSU:n töissä oli jokaisessa mietitty aina luonnon ehdoilla hulevesiä, välillä aika rohkeitakin suunnitelmia kuten saaren muodostus. Joten nyt sitten mekin kun tästä lähdemme hortonomin paperit kainalossa parin kuukauden tai muutaman vuoden päästä työelämään kukin omalle työmaalle, miettisimme ensin luonnon antamia mahdollisuuksia hidastaa hulevesiä ja sitten vasta ottaisimme yhteyttä Onnisen putkivarastolle kun paha tilanne sattuu. Ja se paha tilanne on neliö tolkulla asfalttia, jota ei voida missään tapauksessa poistaa ;) Siihen asti kasvit, ojat, uomat, nurmet ym. ovat etusijalla.

Miten sitten hulevedet ja suunniteltavan kohteen toiminnallisuus sopivat yhteen? En ole vielä nähnyt omin silmin livenä kohdetta missä hulevesiä olisi tarkoituksella ajateltu luonnonmukaisin keinoin. Tai sitten en ole vain tiedostanu asiaa ja kävellyt sokeana ohi. Varmaankin hankaluutena tulee usein se, että suunnittelijan omat visiot eivät välity rakentajalle tarpeeksi tarkkaan. En lähde kommentoimaan kummassa päässä on vika, mutta todennäköisesti viat ovat tapauskohtaisia. Jo siis ennen kuin on ehditty laittamaan tikkua ristiin työmaalla, on toimivuuden kannalta peli menetetty. Oikeastaan toiminnallisuuden ja hulevesien yhteensopiminen selviää vasta sitten kun suunniteltu kohde on otettu asukkaiden käyttöön ja ensimmäiset sateet ovat tulleet. Ja osa aiheutuvista ongelmista saattaa näkyä vasta vuosien jälkeen. Mielestäni jokaisen suunnittelijan olisi hyvä kaydä suunnittelemassaan kohteessa tarkastelemassa mikä meni vikaan vai menikö mikään. Hyvä suunnittelija oppii virheistään ja on kiinnostunut suunnittelemistaan kohteista vielä käyttöönoton jälkeenkin.

Ympäristö täällä, kuka siellä?

on maanantai 7. helmikuuta 2011
Menipäs myöhään, mutta inspiraation iskiessä on pakko kirjoittaa. Muiden blogikirjoituksia lukiessani näin sunnuntai-illan iloksi, osui silmääni jo useammallekin tuttu mutta haasteellinen kysymys:

Miten ihmiset saataisiin kiinostumaan oman ympäristönsä hyvinvoinnista ja hoitamaan osansa yhteisen hyvän eteen?

Jotenkin uskoisin, että ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoutta siitä mikä tilanne tällä hetkellä on olemassa ja miten he voisivat, pienilläkin teoilla, vaikuttaa ympäristönsä hyvinvointiin. Ai miksi ei ole? Noh, mietin sitä missä näistä hulevesistä, luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä kehityksestä ja ekologisuudesta puhutaan. Ensin tuli mieleen meidän viheralan lehdet ja blogit, luontodokkarit sekä ympäristöalan nettisivut. Kuinka moni siis seuraa näitä medioita, todennäköisesti vain murto-osa. Ihmisistä, jotka seuraavat ovat todella kiinnostuneita asiasta aivan omin päin ja heistäkin yli puolet ovat alan ammattilaisia, jotka ratkovat työkseen näitä ympäristöllisiä haasteita. Ja onhan sitten niitä, jotka eksyvät aihealueelle muutamaksi sekunniksi nenää kaivellen... vakuuttavaa eikö.

Ajatus ihmisten mahdollisesta tiedottomuudesta heräsi jo oikeastaan siitä kun näin viimeisimmässä Viherpihalehdessä jutun puiden väärästä leikkaustavasta eli tapittamisesta. Olette varmasti törmänneet puolikkaisiin koivun runkoihin ja neulatyynyä muistuttaviin terijoensalaviin ainakin jossain elämänne aikana. Ei tapittamisesta sen enempää, mutta juttu oli mielestäni aivan väärässä lehdessä. Puutarha-alan harrastajien lehdessä! Luulisin, että ne jotka puunsa tapittavat eivät lue kyseisiä lehtiä tai ole tietoisia siitä miten puita tulisi leikata.

Siis olisi todella tärkeää puhua ja kirjoittaa ympäristöllisistäkin asioista siellä missä valtaosa ihmisistä on, jotta tietoisuutta ja kiinnostusta saataisiin edes tippasen verran lisättyä. Mikä oli vuoden katsotuin tv-ohjelma? Tv-uutiset ja sää. Mikä on luetuin lehti? Veikkaisin iltasanomia ja iltalehteä. Joo, onhan se vähän hassua ajatella, että lööppien välissä on juttua hulevesien imeyttämisestä, mutta varmasti siihenkin löytyisi keinot esittää asia oikealla tavalla lukijoille.

Mutta rajansa kaikella. Edellisessä blogin tapaisessa olin liittänyt kuvaksi Milla Palomäen sarjakuvastripin Kiroilevasta siilistä, jossa Antti-siili ei jaksa kuunnella juttuja aina vain eri uhkatilanteista. Stripin tilanne voisi olla ihan yhtä hyvin myös tosielämästä. Jos kaikista ongelmista vauhkotaan liikaa ja joka tuutista niin kukaan ei enää jaksa kuunnella. Tavallaan asiaan kyllästytään: "Aina tätä samaa jauhamista!" "Aivan se ja sama!" Ihmiset kaipaisivat perusteluja ja vastauksia siitä mitä he saavat jos tekevät näin tai noin. Miten he hyötyvät teoistaan? Mitä he saavat vaivanpalkaksi? Ihminen ei aina auta vain auttamisen ilosta vaan tuloksen ja vaivanpalkan tulisi myös näkyä jossain. Mutta missä?

Aina vain lisää kysymyksiä joihin tarvitsisi vastauksen.. Ehkä huomenna sitten, hyvää yötä.

Kiroileva siili

on lauantai 5. helmikuuta 2011
Joskus tuntuu myös tältä. (Sarjakuva: Milla Paloniemi.)

Tuumasta toimeen

Nyt on pohdittu hulevesiä jo muutaman kirjoituksen verran ja on aika kääräistä hihat ylös. Meidän HAMK:ilaisten tehtävänä on tehdä hulevesisuunnitelma joko Espoolaisen vanhainkodin, Espoon Folkhälsantalon, tai Vantaalaisen asuinalueen, Kilterinmäen Linnakorttelin, pihalle. Tehtävä tehdään parityönä. Meidän ryhmässä on kuitenkin poikkeuksellisesti kolme: Kangasala-ryhmä Sari ja Tuuli sekä blogin kirjoittaja itse. Tehtävään kuuluu hulevesien tarkastelu oman annetun näkökulman perusteella. Meillä ne ovat kestävä vihertuotanto sekä paikka ja paikallisuus.

Folkhälsan, Espoo.
Espoon kohde on siis vanhainkodin piha-alue. Vieressä sijaitsee asuinrakennuksia sekä päiväkoti kouluineen. Piha-alueelle on tehty jo suunnitelma, mutta meidän tulisi ratkaista miten voidaan himmata hulevesiä paikasta A paikkaan B ilman putkenpätkiä ja kouruja. Mitä muuta se voisi olla? Haasteena on suuri määrä kovia pintoja, joilla vanhainkodin asukkaiden on helppo kulkea.

Kilterinmäen Linnakortteli, Vantaa.
Vantaan kohde on todennäköisesti lapsiperheellistä asuinaluetta ja suunniteltu sen mukaan. Siellä pihamaasta yli puolet ovat kalliota ja kulkuväylät ovat suurimmaksi osaksi asfaltin peitossa. Eli miten tässä hulevedet imeytetään ja minne?

Emme ole vielä tähän mennessä päättäneet kumman kohteen valitsemme, mutta perjantaina tutkimme innokkaasti molempia. Kummassakin kohteessa on omat haasteensa. Espoon kohde on suunnitelmallisesti selkeä, mutta taas luonnon kallioinen maasto sekä monipuolinen ja luonnonläheinen ympäristö kiehtoo Vantaan kohteessa. Perjantaina tunnin päätteksi olimme kallistumassa Vantaan kohteen puoleen, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Pohdinta siis jatkukoon. Kun olemme valinneet kohteen ja jostain saamme yhteistä aikaa, niin kävisimme tutustumassa aivan paikan päällä millainen kohde tulikaan valittua.

Seuraava askel valinnan jälkeen on pohjakartan piirtäminen Vectoriin ja luonnostelu. Täytyy myös käydä ryhmän kanssa keskustelua siitä, miten näkökulmamme vaikuttavat tuleviin ratkaisuihin. Mutta kaikkea tätä ennen: Vantaa vai Espoo, Vanda eller Esbo?

Tässä vielä linkit kohteista:
Espoon Folkhälsantalo
Kilterinmäen Linnakortteli

Google SketchUp 8 - oppitunti nro. 1

Ensimmäinen SketchUp -oppitunti on takanapäin. Täytyy myöntää, että olisi ollut parempi, jos olisi pystynyt seuraaman opetusta ja samalla itse piirtää kyseistä mallinnusta. Näin yhden näytön varassa se oli todella hankalaa ja luovutin ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Jos vain jossain välissä ehdin niin täytyy vielä itse pyöritellä vastaava mallinnus. Välillä meni myös sekaisin mitä eroa nyt oli sitten objektilla ja komponentilla. Kyllä se kai tästä.

Hulevesitekniikan kuvaaminen ohjelmalla käy kätevästi. Vesipinnat saa ihanan kauniisti läpinäkyviksi ja monen vesikasetin muokkaamiiseen ei mene kovin paljon aikaa, yhtä muokatessa tulevat muutokset myös muihin kasetteihin. Mikäli siis ne ovat komponentteina. Hauskasti saa myös hulevesien maanalaiset putket näkyviin Virtasen Katjan esittämän esimerkin mukaisesti.
Itse myös tykkään renderöidä lähes valmiita mallinnuksia hieman taiteellisimmiksi ja Sketch Upilla tämä näyttäisi onnistuvan.

Ohjelmalla siis saa kyllä todella nopeasti hyvää mallinusta aikaan. Siis sitten kun sen käyttö alkaa sujumaan paremmin. Nyt ainakin on sama tunne kuin silloin muutama vuosi sitten ensimmäisillä VectorWorksin tunneilla, että kuinka tätä oppisi käyttämään sujuvasti. Mutta urheilijana tiedän, että hyvään suoritukseen vaaditaan monta toistoa ja niin myös tässäkin eli nyt sit vaan treenaamaan, treenaamaan ja treenaamaan. Lopuksi vielä hienoja esmerkkejä mallinuksista.

Löysin opuksen kaupunkiympäristön mallintamisoppaan. Hinta on n. 30 €.
 
Hauska tapa kuvata hieman yläviistosta puutarhan eri tiloja.
  

Vesipinnan läpinäkyvyys on hieno yksityiskohta mallinnuksessa.
Myös valaistuksen havainnollistaminen näemmä onnistuu hienosti.
Maasta nousevia suihkulähteitä voisi olla Suomessa enemmänkin, vaikka usein ne joutuvat ilkivallan kohteiksi. Miten olisi hulevedet tähän käyttötarkoitukseen?


Näin voi saada aikaan maastomallinusta :)