Tylsyys haudataan takapihalle!

on maanantai 11. huhtikuuta 2011

Olisi loppusanojen aika kun kurssikin alkaa olla lähes numeroa vaille valmista tavaraa...

Kurssi antoi itselleni paljon uusia näkökulmia hoitaa ja johdatella, imeyttää ja hidastella hulevesiä ympäristössämme. Haluaisin pyrkiä työssäni siihen, että vettä hyödynnettäisiin visuaalisesti kauniina elementtinä eikä ongelmana, joka haudataan maan alle putkistoihin. Ainakin tänä keväänä olen kiinnittänyt tavallista enemmän huomiota ojien tulvimiseen, pellloilla lainehtivaan veteen ja kaupunkiympäristössä oleviin lätäköihin.

Luennoilla meille tarjottiin todella ammattimaisia näkökulmia hulevesistä ympäri Suomea. Erilaisia mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kun on suunnittelijoita ja rakentajiakin. Nyt voimme luentojen pohjalta kehitellä omaa ajatusmaailmaamme hulevesistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tykkäsin myös tästä blogioppimispäiväkirjasta. Paljon mukavampi kuin wordille tehty, tylsä ja persoonaton löpinä. Ainakin blogi pisti väkisin ajattelemaan asioita ja miettimään mikä on se oma kanta. Harjoitustyö taas oli opettava kun joutui asioita miettimään ihan oikeaan kohteeseen: miten vähennämme, viivytämme ja käytämme hyödyksi tontin ominaisuuksia hulevesien käsittelyssä.

Nyt kun ollaan käyty läpi kaikkia mahdollisia juttuja hulevesistä, on meidän opiskelijoiden vuoro näyttää valmistumisemme ja työelämään siirtymisen jälkeen mitä voisimmekaan vedellä tehdä.Voidaan joo leikkiä vettä kengässäkin, mutta ehkäpä vielä asteen pari enemmän voitaisiin kutitella omaa mielikuvitusta. Mitä jos vaikka Suomeenkin saisimme aikaan ylhäällä olevan kuvan kaltaisia ympäristöteoksia hulevesillä. Tai ehkä vähän pienemmässä mittakaavassa tai edes jalostettaisiin ulkomailta ideoita meidän oloihimme sopivaksi. Ideoita voi kaivaa vaikka netistä googlaamalla, aikausilehdistä, lomareissuilta tai jopa omista unistaan. Mistä vain. Vain taivas on rajana ;) niin ja se budjetti, ja se kaavamääräys, ja se pohjavesialue, ja henkilö, jonka sana on laki...

Kiitos, kuulemisiin ja näkemisiin :)

Tule tule hyvä kakku...

Ryhmätyömme valmistui vihdoin viimeviikon torstaina, juuri ennen palautus päivää. Aikaa työn parissa saimme kulumaan tekemisen lisäksi myös ihmettelemiseen ehkä vähän liikaakin. Tuntui välillä, että mietimme liikaa tai taas liian vähän. Mikä olisi se kultainen keskitie pohtia ratkaisuja. Työ näytti aluksi isolta projektilta, mutta halusimme saada työn alta pois mahdollisimman pian. Ajattelimme, että teemme työstä yksinkertaisen, pelkistetyn ja selkeän. Siksi emme lähteneet leikkimään liikaa 3D kuvilla vaan tyydyimme rautalankamallimaisiin 2D-detaljeihin. Ja ryhmämme totesi, että havainnollisuus toimii myös yksinkertaisemmin. Voihan olla niinkin että selkeys on vain meidän silmissämme. Odotamme kommentteja työstämme innolla, jotta kuulemme onko työ niin selkä kuin luulemme.

Oli toisaalta kiva, että vielä ennen kuin valmistumme, käymme lävitse hulevesiasiat ihan suunnitteluasteella. Monesti tunneilla kuultu opettajamme kommentti "Ettekö ole tästäkään vielä kuulleet?!" alkoi huolestuttaa itseänikin. Kuinkahan monta asiaa on jäänyt vielä oppimatta/kuulematta ja koko HAMK-kouluaikani viimeinen oppitunti on ensiperjantaina?!?! Ehkei sitä kannata edes miettiä. Opin sitten työelämässä kantapään kautta. Paras tapa oppia nimittäin :D