Ryhmätyömme valmistui vihdoin viimeviikon torstaina, juuri ennen palautus päivää. Aikaa työn parissa saimme kulumaan tekemisen lisäksi myös ihmettelemiseen ehkä vähän liikaakin. Tuntui välillä, että mietimme liikaa tai taas liian vähän. Mikä olisi se kultainen keskitie pohtia ratkaisuja. Työ näytti aluksi isolta projektilta, mutta halusimme saada työn alta pois mahdollisimman pian. Ajattelimme, että teemme työstä yksinkertaisen, pelkistetyn ja selkeän. Siksi emme lähteneet leikkimään liikaa 3D kuvilla vaan tyydyimme rautalankamallimaisiin 2D-detaljeihin. Ja ryhmämme totesi, että havainnollisuus toimii myös yksinkertaisemmin. Voihan olla niinkin että selkeys on vain meidän silmissämme. Odotamme kommentteja työstämme innolla, jotta kuulemme onko työ niin selkä kuin luulemme.
Oli toisaalta kiva, että vielä ennen kuin valmistumme, käymme lävitse hulevesiasiat ihan suunnitteluasteella. Monesti tunneilla kuultu opettajamme kommentti "Ettekö ole tästäkään vielä kuulleet?!" alkoi huolestuttaa itseänikin. Kuinkahan monta asiaa on jäänyt vielä oppimatta/kuulematta ja koko HAMK-kouluaikani viimeinen oppitunti on ensiperjantaina?!?! Ehkei sitä kannata edes miettiä. Opin sitten työelämässä kantapään kautta. Paras tapa oppia nimittäin :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti